Valinnat on kaikista vaikeimpii, siksi ne onkin jaettu elämän eri vaiheisiin

Ei ole oikein inspannu kirjoittaa, kun me ei olla juurikaan tehty mitään raportointi kynnyksen ylittävää. Talvella oli tarkoitus treenata monia juttuja kesää varten kuntoon, mutta monien sattumien takia koirat eivät olleet koko aikaa mun kanssa samalla paikkakunnalla, joten koko pitkä talvi valui hukkaan. Taukoilun jatkuessa edelleen, tarkoittaa tämä muutoksia kesän suunnitelmiin; meitä ei nähdä tänä(kään) vuonna kisakentillä. Tällä hetkellä yritämme selvitä pettymyksistä ja tehdä parhaamme tässä elämäntilanteessa. Me ehditään katsoa sitä kisakalenteria ensi vuonna uudestaan.

 Kun vihdoin pääsimme treenaamisen makuun toukokuun alussa, alkoi Mäihän treenaaminen tuottamaan päänvaivaa. Varasin Mäihälle ajan Jaanalle, kun aloin ihmettelemään Mäihän innottomuutta eteentulossa, kapulan nostoissa ja hitautta agilityssä. Hieronta tulikin tarpeeseen, Mäihä oli ihan jumissa :( En edes muista mitä kaikkea sieltä löytyi, mutta tosi hankala Jaanan oli saada sitä auki. Tultiin Jaanan kanssa siihen tulokseen, että olin tauon jälkeen nostanut treenimääriä liian nopeasti ja Mäihä ei ollut kerennyt palautua treeneistä kunnolla, mistä seurasi ylikunto.Saatiin ohjeeksi käydä viikon verran kevyillä remmilenkeillä, aloittaa kipulääkekuuri ja uusi aika katsottiin muutaman viikon päähän. Käytiin sitten Jaanalla kesäkuun lopussa ja Mäihä oli oikein hyvässä kunnossa :) Huh, mikä helpotus! Jännitin tosi paljon, että sillä on samat jumit kuin viimeksi, mutta onneksi ei ollu!

Puhuttiin viime kerralla Jaanan kanssa Mäihän treenaamisesta. Treenejä on ollut viime syksytä alkaen aika paljon, johtuen siitä, että treenataan neljää lajia. Jaana oli sitä mieltä, että meidän pitäsi tehdä jonkunlaista valintaa siitä mihin keskitytään tulevaisuudessa. Nyt kun treenipäiviä on viikossa muutama vähemmän tarkoittaa se sitä, ettei kaikkea ehdi treenata samalla tavalla kuin ennen, vaikka treenaisi useampaa lajia päivässä. Tämä ajatus onkin sitten pistänyt kaiken uusiksi. Olin alustavasti ajatellut niin, että tämä kausi oltaisiin vielä treenailtu vähän kaikkea ja vasta sen jälkeen päätetty mihin ensi kaudella keskitytään. Olisin halunnut lykätä valintaa mahdollisimman kauas, koska tällä hetkellä valinnan tekeminen tuntuu vaikealta sen takia, että jokaisessa lajeissa ollaan niin eri vaiheessa. Jotain lajia ollaan vasta aloittelemassa, kun taas toisessa ollaan mielenkiintoisessa ongelmanratkaisu vaiheessa. Mites sitten valitset? Tuntuisi luovuttamiselta jättää joku laji vähemmälle sen takia, että siinä sattuu juuri nyt olemaan hankalampi vaihe, koska sellaisia vaiheita tulee ja menee joka lajissa. Tällä hetkellä näyttäisi, että jompikumpi pk- lajeista - jälki tai haku - jäisi vähemmälle. Molemmat vievät sen verran paljon aikaa, että olisi järkevää treenata vain toista, kun treenattavia lajeja riittää muutenkin. En vain osaa tehdä valintaa, koska minua kiinnostaisi treenata molempia ja koiralla riittää potentiaalia kumpaankin lajiin. Jonkunlaiseeen ratkaisuun on kuitenkin päädyttävä lähiaikoina.

Tami pärjäilee todella hyvin :) Varovaisiin toiveisiin nähden jalka on toipunut todella hyvin. Vaurioitunut puoli tulee jäämään heikommaksi, mutta sekin on alkanut saada mukavasti massaa. Nyt olen vaasta alkanut huomata, miten aktiivinen Tamista on taas tullut - oma itsensä. Viime syksynä jalka oli varmasti kipeä, koska Tami oli selkeästi rauhallisempi eikä ollenkaan vilkas ja touhukas, kuten yleensä. Jaanakin oli mielissään siitä, tsekatessaan jalan tilanteen toukokuun lopussa, miten Tamista oli tullut paljon virkeämpi. Tamin jalan tilannetta tsekkaillaan edelleen säännöllisin väliajoin (ei enää tosin niin useasti, kun akuuttivaiheesta ollaan selvitty) ja kotona jatketaan jumppaamista, lenkkeilyä ja pienimuotoista harrastamista. Olen kyllä todella tyytyväinen, että Tami kuntoutui näinkin hyvin :)