Pii 15-vuotta!

Huomenna meidän Pii juhlii 15 vuotissynttäreitään. Tai no tarkkaan ei tiedetä minä päivänä Pii on syntynyt, kun Pii tuli meille vähän arveluttavista oloista. Se kuitenkin tiedetään, että marraskuussa se on syntynyt; minä ja velljeni vain päätimme, että Piin synttäreitä juhlitaan 13. päivä.

Pii tuli naapurillemme sattumalta noin 4 kuukautta vanhana maaliskuussa -98. Naapurillemme oltiin annettu ohjeeksi, että jos pentu ei löydä viikon sisällä kotia niin se pitäisi lopettaa. Veljeni ja minä (erityisesti minä) olimme haaveilleet koirasta ja menimmekin katsomaan naapurin lasten kanssa pentua. Ihastuimme pentuun samantien. Enää ei ollut sitten muuta tehtävää kuin taivutella vanhempamme. Isä ja äiti lupasivat käydä katsomassa pentua ja sen jälkeen miettiä asiaa. Yllätys olikin todella mieluinen, kun isä yhtenä iltana toi Piin meille tutustumaan! Muistan miten annoin sille keksiä ja Pii meni murustelemaan sitä olohuoneen matolle :) Siinä vaiheessa Pii oli kiertänyt meidät kaikki tassunsa ympärille ja unelma omasta koirasta oli vihdoinkin totta. Pii johdatti minut koiraharrastusten maailmaan, kun kokeilimme agilityä, tokoa ja kävimme mätsäreissä. Ja se maailma vei minut mukanaan.

Pii viettää vanhempien luona leppoisia eläkepäiviä. Nykyään se viihtyy myös paremmin sisällä ja nukkuukin yöt sohvalla. Lenkeillä Pii käy sen verran kuin jaksaa ja Rattoksessa se jaksaa vielä hyvin myyrästää aina kun siellä käydään.

Onnea rakas  <3>

Mäihän sairaskertomus

En ole kirjoittanut asiasta aiemmin, koska en ole uskaltanut ennen tarkempaa selvitystä spekuloida asiaa suuntaan tai toiseen. Nyt ollaan saatu asioihin varmuus, joten tässä koko sairaskertomus kokonaisuudessaan:

Kaikki alkoi siitä, kun vein Mäihän parin kuukauden tauon jälkeen rutiini tsekkaukselle Jaanan luo. Mäihä ei ehkä normaalistikaan ole mikään helpoin käsiteltävä, mutta nyt se oli selkeästi kipeä. Aina kun Jaana yritti käsitellä lannerankaa Mäihä murisi, venkoili ja yritti tikata. Mäihän tehdessä kaikki hoitoyritykset mahdottomaksi tultiin siihen tulokseen, että lanneranka pitää kuvata, jotta tiedämme, onko selässä jotain muutoksia joiden takia se olisi kipeä. Mäihän selkähän on kuvattu 1 v 3 kk ikäisenä eikä silloin siellä näkynyt mitään muutoksia, mutta tulimme Jaanan kanssa siihen tulokseen, ettei kuvaamisesta ainakaan mitään haittaa olisi, vaan saisimme lisää tietoa siitä, miten hoitokuviot menee jatkossa.

Kun pääsin kotiin soitin samantien ajan Seinäjoen eläinklinikalle Jarmo Rintasalolle. Viime maanantaina kävimme sitten kuvauksissa. Helpotus oli suuri, kun eläinlääkäri ei löytänyt kuvista mitään poikkeavaa, vaan nikamat ja nikamien välit olivat siistit. Kun luustosta ei kerta löytynyt mitään vikaa ell tuli siihen tulokseen, että tämä on jotain lihasperäistä - joten ei muuta kuin soittoa Jaanalle. Saimme Jaanalle ajan onneksi jo samalle viikolle. Lannerangasta sitten löytyikin fasettilukko, joka oli todennäköisesti painanut hermoa ja se oli aiheuttanut lannerangan arkuuden. Uusi aika katsottiin muutaman viikon päähän. Sitä ennen pidetään Back on Trackia yöt ja harjoitusten jälkeen kokeillaan palautusjuomaa. 

Tässä vielä kuva Mäihän lannerangasta (ikä 2 v 8 kk)