Riimin kanssa lähdin kisaamaan pienin toivein ja odotuksin, koska Riimin lihakset on ollu tosi tiukkoina, jonka takia rimat sit lentelee :( Kati on käyny hieromassa sitä nyt kahdesti, ekalla kerralla Riimi tuntui jäiseltä poronliha köntiltä, toisella kerralla oli vähän parempi. Saatiin kuitenkin lupa kähteä kisaamaan ja lähdinkin vähän kokeilemaan, miten Riimi liikkuu isolla kentällä.
Riimin eka rata oli hyvä. Puomiin olin erityisen tyytyväinen, R teki niin hienon pydähdyksen, vaikka mie olin aika kaukana! Myös viime aikoina paljon takunneet kepit onnistui tosi hienosti. Ainoa virhe oli rima, joka tuli yhdessä kaarteessa alas - tai näin ainakin luulin. Tulostaululla kuitenkin Riimin kohdalla oli hyl. Treenikavereiden kanssa ihmeteltiin tätä kovasti, koska kaikki jotka oli Riimin radan nähneet olivat sitä mieltä, että se rima sieltä vaan tuli. Asia vaivas mua sen verran, että päätin käydä kysymässä tuomarilta ja tuomarinsihteeriltä muistaisivatko he Riimin rataa. Omasta mielestäni kysyin tätä täysin asiallisesti, ketään syyllistämättä tai arvostelematta, mutta ilmeisesti eräs toimitsija ei tätä ymmärtäny. Hän sanoi mulle sitten aika ilkeästi asiasta ja oli sitä mieltä, että mie valehtelisin. Musta tuntu tosi pahalta, koska olin ihan varma, ettei mua uskottu ja pidettiin vaan valehtelijana.. Ymmärrän kyllä, että tuomari ja tuomarinsihteeri ovat vaan ihmisiä, joille voi sattua virheitä, mutta asiaan täysin kuulumattoman toimitsijan kommentti oli mun mielestä ilkeää. Ja kun tulos ei ollu nolla niin eipä sillä olis ollu niin väliä, mutta halusin vain kysäistä, muistaisiko tuomari mistä kohtaa se hyl tuli. Joka tapauksessa otin toimitsijan kommentin hirvittävän henkilökohtaisesti enkä vaan päässy sen asian yli niin nopeasti kun olis pitäny.
En vaan saanu kasattua itteäni ennen Riimin seuraavaa starttia, joka tuli aivan liian pian. Rataantutustumisessa sain pidettyä itseni vielä jotenkin kasassa, mutta kun haettiin Jonnan kans koiria autolta murruin ihan täysin. Se sitten näkyi radalla erittäin luokattomana ohjauksena... Riimi karkasi lähdöstä, tiputti toisen riman ja teki mun huonon käskytyksen seurauksena vielä lentokeinunkin ja kaikki tämä neljän ensimmäisen esteen aikana. Otin sit keinun uudestaan ja loppurata oli ihan semiok. Saattoi siellä vielä muutama rima tulla alas tai ainakin kolista.. Riimi ei siis ole vielä kunnossa, ikinä aiemmin ei ole kisoissa rimoja tullu alas ja treeneissäkin vaan harvakseltaan :(
Riimin ratojen jälkeen oli tosi vaikeeta yrittää keskittyä kisaamaan vielä Tamilla. Olin jotenkin niin pettyny itteeni, kun annoin tuollaisen asian vaikuttaa. Itkin tuota asiaa sitten vielä treenikavereille, joiden kannustavista sanoista tulin jo paremmalle tuulelle. Kävin vielä ennen Tamin startteja kävelemässä ja päätin unohtaa koko episodin ja keskittyä tekemään Tamin kans hyviä ratoja.
Tami ei ollu häkissä viettämänsä kuuman päivän jälkeen oikeen parhaassa terässä. Ekalta radalta tehtiin hyvä nolla, josta olin niin tyytyväinen! Tai oikeastaan siitä, että sain kasattua itteni ja nollattua tilanteen, pystyin näyttämään itselleni, että multa löytyy jonkun verran henkistä vahvuutta. Vaikka ei oltu mitenkään erityisen nopeita (ia -1,50, sijoitus jotain 6?), mutta rata oli varmasti paras tänä vuonna. Jos Tamin vauhtia ei oteta huomioon niin ohjauksellisesti mulla ei jääny mitään hampaankoloon. Ei tullu yhtään kökkö- kohtaa ja tehtiin ehdottomasti parhaamme siinä tilanteessa.
Toisella radalla syyllistyin jälleen perisyntiini... Vaikka olen pyhästi päättäny, että lopetan Tamin kanssa sen tuplanollan jahtaamisen ja lähden kisaamaan sillä ajatuksella, että se tulee jos tulee. Kuitenkin siitä sekunnista lähtien, kun tuomari antaa lähtöluvan, alkaa mulla semmonen yliyrittäminen, että rata kosahtaa heti alkuunsa.. Nyt jouduin tekemään alkuun vähän kökön valssi-valssi-kuvion, jossa mun jälkimmäinen valssi epäonnistu ja puomi ei ollukaan siinä missä sen piti olla ;) Tami lähti mun seläntakaa puomille, mutta kääntyi kuitenkin muhun päin, kun jäin siihen vain ihmettelemään. Luulin, että tästä tuli jo virhe, joten pidin Tamia puomin lopussa liioitellun kauan. Sitten vielä yhdellä putkella tuli vähän pyörimistä. Oli meillä radalla onneksi hyvätkin hetkemme, ettei menny pelkästään säätämiseksi koko homma :) Lopputulos kuitenkin vain 5 vp (putkelta, puomista ei antanutkaan virhettä!) ja hirveesti yliaikaa.
Tänään sitten suunnataan auton nokka kohti Tamperetta, huomenna treenataan gööttien agilitypäivillä, jänskää! :)
Riimi Kemissä, © Juha Lehtikangas
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti