tiistai 27. huhtikuuta 2010

Kengurun sukua

Mäihä päätti yhdeksän viikkoissyntymäpäivänsä aattona ottaa ensimmäisen suuren askeleen (vai loikan?) pienen pennun elämässä hyppäämällä sohvalle ja sänkyyn. Tämän seurauksena meidän perheessä on näyttäytynyt toistuvasti erittäin kummallinen ja huolestuttava ilmiö. Nimittäin meillä syödään nykyään kettiön pöydän äärellä. Siis aivan oikeasti! Aina näihin päiviin asti keittiön pöytä on ollu pakollinen koriste, jolle mie olen voinu aina tarpeen tullen levitellä koulukirjojani ja muita tärkeitä lippuja ja lappuja. Ihan samalla tavalla, kun kuntopyörä ajaa naulakon aseman :D Meillä on siis syöty tähän asti aina olohuoneessa telkkaria katsellen, kuitenkin sinä kauniina iltana, kun Mäihä päätti valloittaa sohvan se ei ole oikeastaan tullu kenellekään mieleen. Kukapa haluaisi syödä aamupuuron, jossa pieni kelpie on hetkeä aiemmin tassutellut? Tai juoda kaakaon samasta kupista pennun kanssa? Mäihän kanssa ollaan käyty muutaman kerran ihmisten ilmoilla sosialistumassa. Omistajallekaan sosialistuminen ei ole ollu pahasta, kun ei tule kaupungilla turhan usein pyörittyä.. Oikeesti, suosittelen kaikille lämpimästi: olkaa muutama vuosi silleen, että ette käy juuri ollenkaan kaupungilla, koska sitten kun meette kaupunkiin niin tuntuu ihan kuin olis lomamatkalla, kun kaupat on vaihatnu paikkaa ja mikään ei näytä enää samalta! :D Takaisin itse asiaan. Kaupungilla Mäihä on ollu oikeen reipas ja suurimman osan ajasta käyttäytyny oikeen esimerkillisesti. Ekalla kerralla oltiin ihan kahestaan, käytiin Katin (Tamin kasvattaja) kaupalla pyörähtämässä ja käveltiin siellä jossain keskustassa.. Toisella kerralla otin Riimin Mäihälle seuramieheksi, tarkoituskena tutustua tarkemmin autoihin ja mopoihin, joiden äänestä Mäihä ei kauhesti tykkää. Istuskeltiin jossain Sampokeksuksen lähettyvillä ( en tiedä tarkemmin paikan koordinaatteja, mutta ohi meni paljon autoja) ja Mäihä rauhoittui hetken ihmeteltyään nukkumaan. Sitten käveltiin Sampokeskus läpi, Mäihä hyppäsi yhden innokkaan silittäjän syliin ja koko Sampo-aukio kaiku, kun Mäihä komensi Riimiä leikkimään.. Eilen käväistiin saattamassa Jouni juna-asemalle, joten samalla sitten käytiin tutustumassa junaan ja istuttiin hetki asemalla. Mäihä ei ollu kummastakaan millänsäkään, reipas pentu :)
Lauantaina Mäihä osallistui ensimmäiseen koulutukseensa. Rovaniemen Käyttökoirien nuorisojaosto järjesti Koiranäyttely- infon, jota olin järjestämässä ja tietenkin raahasin Mäihän matkaan. Teorian ajan Mäihä leikki räsyllä, söi luuta ja muuten vaan riehu.. Kun kurssilaiset hakivat koirat Mäihää ensiksi vähän jänskätti, mutta rentoutu aika nopeasti. Oikeastaan koko sen ajan M nukku nojatuolissa selällään ;)
Kuvassa Mäihä ja Tami

Sitten vähän gööttipoikien kuulumisia. 18. päivä käytiin Tamin agilityryhmän kans treenailemassa Pellossa, Riimi pääsi tietenkin siinä siivellä matkaan. Mäihä jäi tällä kertaa piristämään porukoiden päivää ;) Ihan ekaksi mun täytyy kehaista, että varmaan ensimmäistä kertaa ikinä voitin arpajaisissa!! Olen aina ollu sitä mieltä, että Onnetar on kiertäny mut syntymästäni lähtien mahdollisimman kaukaa ja, mitä tuuriin tulee olen aivan varmasti ihmismaailman Aku Ankka kymmenien Hannu Hanhien joukossa.. Mutta nyt sitten voitin 15 kg:n ruokasäkin eikä ollu mitään marketti murkinaa! Vähänkö olin onnessani! :) Treenitkin meni hyvin ja oli tosi kivaa päästä pitkästä aikaa tekemään kunnollisilla esteväleillä ja vierailla esteillä. Tami teki ihan sellaisen perussuorituksen eli ihan kivan radan. Riimiin olin tosi tyytyväinen, R toimi yllättävän kivasti eikä taidettu mokaillakaan niin paljon kuin yleensä :) Kiitos vaan kaikille reissussa olleille, oli kivaa! ;)

Kuvassa Riimi ja Mäihä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti