perjantai 25. kesäkuuta 2010

Mitäs me mehtäläiset

Olen joskus miettieny sitä, että olenko tylsä ihminen. Tänään sain vastauksen tähän kysymykseen; kyllä, olen aivan äärettömän tylsä. On keskikesän suurimman juhlan aatto, jolloin perinteisesti viina virtaa ja musiikki raikaa. Mutta mitäs mie silloin teen? Ensiksi treenaan ja lenkitän kaikki koirat erikseen, käyn itse juoksemassa 8 kilsaa, jonka jälkeen vaivun kyyniseen apatiaan ja alan päivittämään blogia. Muilla on huomenna railakkaan juhlinnan seurauksena hirvittävä krapula, kun mun päänsärky johtuu korkeintaan siitä, että nukahdin sohvalle huonoon asentoon kesken Espanjan futispelin. Että welcome to my life.

Valtakunnassamme siis kaikki on mallillaan. Ollaan keskitytty reippaaseen lenkkeilyyn ja treenattu pikkasen. Ei siis mitään normaalia kummempaa. "Juhannus"näyttelyssä olin talkoilemassa, omia koiria en ollu ilmoittanu ollenkaan. Sinä viikonloppuna Tamin tyttäret saavuttivat hienoja tuloksia niin näyttelyissä kuin agilityssäkin; Rovaniemen näyttelyyn oltiin ilmoitettu Nila (Vinhallan Virvatuli), joka oli SERT, CACIB, ROP! Onneksi olkoon Kaisa! :) Ja agilityn SM kisoissa Lanalle (Region's Ever Estrella) ja Terhille SM hopeaa! Onneksi olkoon, upea saavutus! :)
Tami


Vähän Mäihän kuulumisia: kaikki on sujunu oikeestaan tosi helposti ja mukavasti. Tajusin tänään, että Mäihä on ollu meillä vasta kaks kuukautta, mutta jotenkin tuntuu, että se olis ollu täällä aina. Vaikka se on niin kamalan nuori, en jotenkaan osaa ajatella, että se on vielä pentu. Varmaan se johtuu siitä, että sen kanssa on niin helppoa ja mutkatonta olla. Uusiin paikkoihin mentäessä ei tartte yhtään miettiä, miten Mäihä reagoi, kun se on koko ajan niin reipas. Kotona se osaa odottaa nätisti ruokaansa, tulee ulos vasta luvalla ja M on täysin sisäsiisti! Voisin siis sanoa, että se käyttäytyy suurimman osan ajasta kuin aikuiset koirat. En osaa selittää tätä tunnetta tämän tarkemmin, mutta Mäihä tuntuu vaan niin sopivalta mulle. Toivottavasti se pysyiskin tuollaisena. Ainakaan yhtään tylsää hetkeä ei sen kanssa ole vielä ollu!

Ainoat asiat missä meillä on aika paljon siedättämistä on autot ja vieraat koirat. Autolla Mäihä tykkää matkustaa, Mäihä menee monesti lenkille lähdettäessä ensin auton ympärille pyörimään jos lähdettäisiin ajelulle. Myöskin kaupungissa rauhoittuu maikoilemaan, vaikka autoja meniskin kohtuullisen läheltä. Ainoastaan jos kävellään tuota ison tien vierttä Mäihä reagoi autoihin (varsinkin rekkoihin). Mäihä ei juokse paniikissa hihna kireällä ympäriinsä, vaan väistää ojan puolelle ja vilkuilee ympäriinsä eikä selvästikään kävele rentoutuneesti. Toisten koirien kanssa menee hyvin niin kauan, kun ne ei tule ihan iholle. Mäihä pystyy siis työskentelemään, vaikka paikalla olis muitakin koiria, mutta se ei halua niitä ihan lähelleen. Enkä aio alkaa tähän "ongelmaan" sen kummemmin puuttumaankaan. Oman lauman kanssa Mäihä tulee todella hyvin toimeen, samoin kuin niiden kaverettein koirien joiden kanssa on tarvis ja se riittää mulle. Yritän vain jatkossa vahvistaa sitä, että Mäihä keskittyy mun kanssa tekemiseen ja suhtautuu muihin koiriin välinpitämättömästi. Jos olisin halunnu koirapuisto koiran, olisin valinnut aivan toisenlaisen rodun.
Alkuviikko vietettiin Lehtojärvellä, sukulaisten mökillä. Säät ei kauheasti suosinu, mutta kivaa oli silti! Riimi ainakin tykkäs, kun pääsi uimaan! Aika hauskaa, viime kesänähän Riimiä ei meinannu saada uimaan mitenkään ja nyt ui ihan intona. Mäihäkin kävi uimassa. Pieni musta sekopää hyppäs laiturilta mun perään, sillä ei siis todellakaan ole itsesuojeluvaistoa... Ja kävipä M muutaman kerran itsekseenkin uimassa ts hakemassa muutaman kaislan, joiden kanssa se juoksi sitten ympäri pihaa :) Yllättäen Tami katseli laiturilta muiden uimista.. Kuvassa Riimi Lehtojärvellä:

Torstaina oli Mäihän toinen rokotus. Ell kehui, että Mäihä on tosi lihaksikas ja jäntevä, painoa sillä oli 10,4 kg. Kotimittauksella olen saanu sille korkeutta nipin napin 38,5 cm.. Rokotus meni jälleen hyvin, M ahmi taas sellaisella vauhdilla nappulaa, ettei ell meinannut ehtiä rokotetta laittaa :) Kuvassa Mäihä ja Tami muutama viikko sitten;

Ens viikonloppuna kisataan sitten Agirodussa. Mulla vähän jänskättää, nämä on ekat kisat Riimin kans sitten toukokuun epäonnistumisien.. Agirodussa kisataan ainoastaan joukkuekisa, kun unohdin ilmoittaa pojat yksilöradoille!! Hitsi, mulla ketutti, kun hoksasin, että ilmoittautuminen oli menny. No, mutta käydään katselemassa kunnon karnevaalimeininkiä ja ollaan sukulaisten ilona muutama päivä.. ;) Agirodun jälkeen kisataankin sitten seuraavana viikonloppuna Kokkolassa.

4 kommenttia:

  1. Lana&Terhi kiittää =)
    Ja Lana lähettää Juhannusterveiset isälleen ja veljelleen.
    Tami voi olla ylpeä tyttärestään ja Riimi siskostaan ;)
    (vaihteeksi näin päin =)

    VastaaPoista
  2. Genalta juhannus terveiset pohjolaan:)
    Nähdään agirodussa :) Gena koittaa jaksata kisata kaikkinä päivinä :)

    VastaaPoista
  3. Voi vitsi nuo agirodun yksilökisat.. mut ootta tulossa siis klagiin? Ihan huippua, meki ollaan siellä.

    Niin ja ei tuo meijänkään jussi niin perinteinen ollu, koirakisoissa kului aika vallankin hyvin :D

    VastaaPoista
  4. Hauskaa lueskella näitä teidän kuulumisia :)
    Mie aattelin, että saisko linkittää tän teidän blogin meidän uuden blogin sivuille? :)

    VastaaPoista