Itku "pitkästä" ilosta..

Mäihä akupunktiossa

Melkein ehdittiin pitämään juhlapäivä sen kunniaksi, että Mäihä oli saanut kaksi kuukautta sittenluvan fyssarilta ja osteopaatilta treenata agilityä ilman rajoituksia. Ei ihan ehditty.

Mäihä oli syyskuun alussa treenaamassa agilityä lainaohjaajansa kanssa. Kaikki meni hyvin siihen asti, kunnes toisella kierroksella Mäihä tuli yhtäkkiä putkesta ulos kolmella jalalla :( Kukaan ei nähnyt mitä tapahtui, olisiko sitten liukastunut putkessa, kun sitä ennen oli aivan normaali. Tilasin heti ajan fysioterapeutille, jolle saatiinkin aika muutaman päivän päähän. Fysioterapeutti totesi, että Mäihällä on mahdollisesti oikean takajalan sisäreidessä revähdyvamma. Ohjeeksi saatiin pitää tiukkaa lepoa ja käydä eläinlääkärissä, jos tilanne ei mene viikon kuluessa parempaan suuntaan.

Ontuminen ei mennyt ohi levolla ja omaa mieltäni painoi tilanne niin paljon, että tilasin Mäihälle ajan ortopedille. Kävimmekin 13.9 eläinlääkäri Karoliina Mikolan vastaanotolla. Hän tutki Mäihän perusteellisesti ja vahvisti fysioterapeutin arvion sisäreiden revähdysvammasta. Reaktion hän sai myös lannerangan loppuosan tunnusteluun ja hännän nostoon sekä SI nivel tuntui tiukalta. Hoitona kahden viikon kipulääkekuuri ja tiukka lepo koko kuurin ajan, jonka jälkeen lähdetään hitaasti nostamaan liikuntaa ja normaaliliikuntaan palataan noin kuukauden aikana. Lisäksi Mäihä sai lähetteen fysioterapiaan. Puhuimme myös, että jos oireilu vielä jatkuu niin varataan aika jatkotutkimuksiin. Tässä tapauksessa informatiivisin tutkimusmenetelmä on tietokonetomografia, jossa saataisiin tarkempi kuva lihaksista ja välilevyistä sekä luuston pienimmistä muutoksista.

Mäihän osalta tämä vuosi on ollut todella epäonninen. Sitä on hoidettu tiiviisti huhtikuusta lähtien, kun vanhan vamman seurauksena (takajalka lähti alta hypätessä) oikeasta takajalasta katosi lihakset. Olemmekin käyneet säännöllisesti fysioterapiassa, akupunktiossa ja osteopaatilla. Lisäksi Mäihä on ollut saikulla tänä vuonna kolmisen kuukautta ennen tätä loukkaantumista. Oman mielen tämä vetää tietenkin matalaksi. Tietenkin tämä oli sillä tavalla helpotus, että mitään ei ole rikkikatkipoikki, mutta tällaiset vammat voivat olla todella pitkäaikaisia kuntoutettavia ja uusiminen todennäköistä. Tuntuu, että vaikka kuinka hyvin olen sitä yrittänyt huoltaa ja hoitanut lämmittelyt ja jäähdyttelyt kuinka tunnollisesti tahansa niin aina sattuu jotain. Olenkin alkanut miettiä, onko Mäihällä joku rakenteellinen heikkous, joka altistaa näille tapaturmille vai onko meillä vain tässä suhteessa ollut huono tuuri?

Nyt aletaan pikkuhiljaa nostaa liikuntaa, kun saatiin kipulääkekuuri syötyä. Kipulääkekuurin aikana Mäihä ei ole ontunut eikä muutenkaan oireillut. Ehkä Mäihä pääsee vielä loppuvuoden aikana esteille, toivotaan niin.

P.s Jouduin peruuttamaan Mäihän tokokokeen syyskuun alusta, koska Mäihä loukkaantui juuri sopivasti ennen sitä. Onhan meillä aikaa, mennään taas sitten ensi keväänä kokeeseen. Tokorintamalle kuuluu kuitenkin sen verran uutta, että pääsimme mukavaan ryhmään tokoilemaan eikä enää tarvitse yksin puurtaa!

Susipoika sairastaa

Tami huhtikuussa -16

Tami kävi toukokuussa eläinlääkärillä pahan ontumisen (oikea etujalka) vuoksi. Kukaan ei nähnyt tilannetta, mutta ilmeisesti sohvalta alas tullessaan Tami oli liukastunut liukkaalla lattialla. Äitini oli vain tullut paikalle ja nähnyt, kun Tami seisoi keskellä lattiaa oikea etujalka ilmassa. Ontuminen ei mennyt ohi muutamassa päivässä, joten äiti vei Tamin eläinlääkäriasema UniVetiin Päivi Turusen tutkittavaksi.

Jo pelkät yleistutkimuksen tulokset olivat murskaavia. Tamilta löytyi hammaskiveä, joten suun hoitoa eläinlääkärissä suositeltiin pikimmiten. Sydämestä kuului  keksivoimakas sivuääni (3/6 PMI vasen M), joka todennäköisesti johtuu sydänläppäsairaudesta. Kuitenkin koska mitään sydämen vajaatoimintaan viittaavia oireita ei havaittu, niin lääkitys ei ole tässä vaiheessa tarpeellinen. Etujalan tunnustelussa todettiin selvä kipureaktio olkanivelen ja biceps-jänteen alueella. Lisäksi Tami tuntui aristelevan saman jalan ulompien varpaiden tunnustelua. Selässä todettiin aristusta lannerangan loppuosassa. Mahdollisia syitä etujalan ontumalle voivat olla biceps-jänteen tulehdus ja olkanivelen nivelrikko. Selässä voi olla spondyloosimuutoksia. :(

Hoitona oli lepo ja kipulääkekuuri. Lisäksi äiti sopi eläinlääkärin kanssa, että Tami tulisi viikon päästä hammaskiven poistoon ja  sen yhteydessä kuvattaisiin sekä selkä että olkanivelen alue. Samalla otettaisiin perusverikokeet.

Viikon päästä perusverikokeissa todettiin kohonneet maksa-arvot, joiden takia Tamia ei rauhoitettu, vaan ohjattiin ultaäänitutkimukseen. Tamille määrättiin kuitenkin sitä ennen kahden viikon maksanpuhdistuskuuri, minkä jälkeen otettaisiin kontrolli verikokeet ja harkittaisiin niiden perusteella uudestaan hammaskiven poistoa ja röntgenkuvausta.

Ultraäänitutkimus tehtiin kesäkuun lopussa, kun kontrolli verikokeissa maksa-arvot vain jatkoivat nousuaan. Ultraäänessä löytyi laajentunut sappirakko ja sen sisällä hyytelömäiseltä vaikuttava muutos. Kyseinen muutos näytti ahtauttavan sappitieyhyen alkuosaa. Eläinlääkärin epäilyksenä oli sappirakon mucocele eli hyytelömäisen aineen muodostuminen sappirakkoon, mutta kasvaimen mahdollisuutta ei kuitenkaan voida täysin sulkea pois. Tamille määrättiin maksaerikoisruokavalio toistaiseksi ja kontrolli ulträäneen sekä verikokeisiin parin kuukauden kuluttua.

Viime perjantaina Tami kävi kontrolli tutkimuksissa, missä otettiin laaja verenkuva ja tehtiin ultraäänitutkimus. Yleistutkimuksessa ei todettu muutoksia aiempaan, vaan sydämen sivuääni oli yhä samaa luokkaa. Ultraäänessä sappirakon muutos näytti muuttumattomalta eikä siis selvää paranemista ollut havaittavissa. Verikokeissa maksa-arvot olivat taas aavistuksen verran kohonneet, mutta Tamille tehdään silti hammaskiven poisto elokuun lopussa. Tamin tilannetta aletaan seuraamaan verikokeiden avulla puolivuosittain ja aina tilannekatsauksen jälkeen mietitään uudestaan, miten jatketaan. Tällä hetkellä Tami jatkaa maksan erikoisruokavaliolla ja kipulääkkeellä.

Eilen Tami kävi hammaskiven poistossa. Hammastoimenpide tehtiin inhalaatioanestesiassa eli Tamilla oli koko ajan hengitysputki, jonka kautta annettiin kaasumaista nukutusainetta ja happea. Koko toimenpiteen ajan seurattiin tarkasti mm verenpainetta, hengitysilman hiilidioksidipitoisuutta, veren happisaturaatiota, sydämen sykettä ja ääreisverenkierron tilaa. Hampaissa oli kulumia ja kiillevaurioita, mutta yhtään hammasta ei tarvinnut poistaa. Muuten hampaat olivat hyvässä kunnossa.

Miten potilas voi nyt? No, Tami on ollut koko ajan pirteä ja kaikin tavoin oma itsensä. Ollessani Rovaniemellä ja lenkittäessäni sitä huomasin, että sen liikkuminen on hieman epäpuhdasta, mutta selvää ontumista ei kuitenkaan tällä hetkellä ole. Muuten ei edes huomaa, että Tami sairastaa. Se jaksaa edelleen vaatia hyvin äänekkäästi ruokaansa ja tehdä kaikkia muitakin tamimaisia tapoja. Jokainen päivä mennään Tamin ehdoilla ihan niin pitkään kuin vanha herra pysyy virkeänä. Kaikille Tamin yllättävä "sairastaminen" on ottanut koville, mutta etenkin minusta se tuntuu erityisen pahalta. Se on kuitenkin koira, joka on opettanut minulle kantapään kautta kaikki agilitykentän metkut, tutustuttanut näyttelyiden saloihin ulkomaita myöten ja vain olemalla siinä opettanut minulle paljon elämästä koiran kanssa. Tuntuu vaikealta hyväksyä, että hänkin vanhenee, täyttäähän hän kuitenkin reilun kuukauden päästä jo 12-vuotta.

Tami 11-vuotta lokakuussa -15

Möllikokeessa

Olimme keskiviikkona Mäihän kanssa Auran Nuuskujen järjestämässä möllikokeessa. Arvoin meille numeron 5 ja olimme suoritusvuorossa toiseksi viimeisenä. Tässä liikkeiden pisteet ja tuomarin kommentit liikkeiden suoritusjärjestyksessä:

Paikallaan istuminen 10: Mäihä oli tällä kertaa keskellä. Istui todella hyvin eikä liikutellut tassujaankaan.

Estehyppy 10: Tämä oli muuten hyvä, mutta perusasento oli mielestäni vähän vajaa.

Kauko-ohjaus 7,5: Mäihä ei ollut ihan kuulolla liikkeen alussa, vaan tarvitsi toisen käskyn maahan. Jättäessäni koiraa mietin, ettei varmaan tälläkään kertaa tee yhtään vaihtoa, kun oli niin tahmea, mutta olin väärässä. Meillä oli ihan päinvastainen ongelma kuin sunnuntain kokeessa. Nimittäin Mäihä meinasi ennakoida vaihtoja - ja yhden maasta istumaan nousun ennakoikin! :O Kaksoiskäskystä ja ennakoinnista pisteet.

Noutaminen 9,5: Tämä onnistui hienosti, ainoastaan vähän vajaa perusasento, mistä puolikas.

Seuraaminen 9: Lähti vähän nihkeästi seuraamaan, mutta paransi loppua kohden. Liikkeelle lähtemistä pitää nyt treenata paljon!

Liikkeestä seisominen 10: Hieno!

Luoksetulo 8: Muuten hyvä ja vauhdikas, mutta tarvitsi toisen käskyn sivulle siirtymiseen. Ensimmäisellä käskyllä tuli tiiviimmin eteen ja vasta toisella siirtyi sivulle. Toinen asia mihin pitää kiinnittää huomiota!

Merkin kiertäminen 8: Tässäkin pisteet kaksoiskäskystä (edestä sivulle siirtyminen).

Liikkeestä istuminen/maahanmeno 7: Maahanmeno. Mäihä jäi ensin istumaan, huomasin tämän ja käskin uudestaan maahan.

Ruutu 10: Tämä onnistui hyvin :)

Kokonaisvaikutus 10: Tuomarin mukaan kiva pari, jonka yhteistyö näyttää hyvältä. Koira tekee liikkeet täsmällisesti, ainoastaan noihin kaksoiskäskyihin täytyy kiinnittää huomiota.

Pisteet yhteensä 289,5, AVO 1 sijoitus 1/5. 

Kokonaisuudessaan Mäihä työskenteli hyvin eikä tuntunut yhtä tahmealta kuin sunnuntain kokeessa. Tällä kertaa ei tehnyt myöskään samoja virheitä kuin viime kokeessa, vaan nyt keksittiin uusia :D Edestä sivulle siirtymiset täytyy nyt ottaa tehotreeniin, kun siinä näyttää olevan eniten ongelmia. Samoin aloituksiin täytyy saada joku virittely, että tietää olla skarppina liikkeen alkaessa (vältetään kaksoiskäskyt näissä). Hienosäätöä siis riittää, mutta jotenkin olen itse nyt innostunut tästä lajista uudestaan, mikä on tietenkin hyvä asia. Mukavampi työstää ongelmia, kun oma (ja koiran) motivaatio on kohdallaan :)

Kuva: Elisa Reunanen

Huittisissa kokeessa 21.8

Kuva; Elisa Reunanen

Olimme eilen Mäihän kanssa tokokokeessa Huittisissa, Tiina Heinon tiukan katseen alla. Avoimessa luokassa oli kolme koiraa, joista me oltiin  suoritusvuorossa viimeisenä.

Aloitettiin paikallaan istumisella, josta saatiin 9. Mäihä liikautti kerran etutassujaan, josta lähti piste.

Seuraaminen 7. Alussa Mäihä oli ihan pihalla. Se katseli ihan jonnekin muualle minun sanoessani seuraamiskäskyn eikä siis lähtenyt mukaan ekalla käskyllä. Toisella lähti reippaasti. Valitettavasti tuo liikkeellelähtö on sen verran arvokas, että siitä lähti heti pois kaksi pistettä. Muuten tuomari kehui paikkaa ja ilmettä, minun mielestä ei parasta Mäihää.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 10. Tämä oli hyvä!

Luoksetulo 9,5. Muuten hieno, mutta puolikas lähti vajaasta perusasennosta.

Istuminen/maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8. Kokeessa tehtiin istuminen. Tässä kävi samalla tavalla kuin seuraamisenkin kanssa: ei lähtenyt ekalla käskyllä mukaan, kun katseli muualle, mutta toisella reippaasti. Tämän takia lähti kaksi pistettä.

Ruutu 7: Mäihä bongasi hyvin ruudun ja seisahtui nopeasti. Tarvitsi kuitenkin toisen käskyn maahanmenoon.

Noutaminen 6: Nosto näytti hyvältä, mutta jotain siinä kuitenkin tapahtui sillä noin puolessa matkassa Mäihä tiputti kapulan! Tämä oli yllätys, sillä nouto on ollut yksi Mäihän vahvimmista ja näyttävimmistä liikkeistä...

Kauko-ohjaus 0: Tämä oli harmillinen. Jättäessäni koiran ampiainen tuli pörräämään Mäihän ympärille. Antaessani käskyä Mäihä oli ihan pihalla enkä saanut sitä istumaan. Lopulta Mäihä ei tehnyt yhtään vaihtoa :/

Estehyppy 9: Tarvitsi toisen käskyn sivulle siirtymiseen.

Merkin kiertäminen 7. Tässä minä mokasin, argh! Valmistelin Mäihää liian pitkään liikkeeseen ja se oli jo ampaisemassa kierrolle mun sivulle käskyllä. Niinpä se sitten lähti liikkurin ilmoittaessa, että liike alkaa. Vauhti olisi myös saanut olla nopeampi.

Kokonaisvaikutus 8.  Tuomari sanoi, että tsemppasin hyvin koiraa liikkeiden välissä, mutta koira oli vähän tahmeanoloinen tänään. Koira kuulema osaa liikkeet teknisesti hyvin, mutta tarvitsee vielä kokemusta koetilanteesta.

Pisteet yhteensä 231,5, AVO 2, sijoitus 2/3. 

Summasummarum; Mäihä tuntui kokeessa vähän tahmealta, mikä näkyy pisteissä, ja teki sille todella epätyypillisiä virheitä mm. kaksoiskäskyt seuraamaan lähdöissä, kapulan tiputtaminen, kaukojen nollaus. Luulen minun jännityksen vaikuttaneen tähän asiaan; jännitin taas aika tavalla ja Mäihä vastaa minun jännitykseen muuttumalla tahmeaksi. En ole kuitenkaan pettynyt, en missään tapauksessa. Mäihän kanssa kun olemme treenanneet pelkästään itseksemme, niin mielestäni tämä oli hyvä suoritus, Tuloksessa näkyy ainoastaan se, ettemme ole treenanneet vielä tarpeeksi häiriössä ja liikkuroituna, koska ne tuntuivat olevan sellaisia asioita, jotka vaikuttivat Mäihän tekemiseen. Yhdyn tuomarin mielipiteeseen siitä, että Mäihä kyllä osaa, mutta se tarvitsee vielä harjoitusta ja rutiineja.  Keskiviikkona menemme taas möllitokoon harjoittelemaan kisatilannetta ja seuraavaan kokeeseenkin on jo ilmoittauduttu - mikä himotokoilija minusta on oikein tullut? :D

Kuva: Elisa Reunanen

Möllitoko 7.8.

Mäihä tokokokeessa reilu vuosi sitten, kuva; Hanna Kankaanpää

Pitkästä aikaa kisaraporttia tähänkin blogiin! Mäihä palasi määrittelemättömän pitkältä tauoltaan (kyllähän sitä reilu vuosi kestikin..) tokon pariin ohjaajan yhtäkkisen innostuksen vuoksi. Mun elämäntilanne on sen verran muuttunut, että Mäihä menee hetken lainaohjaajan kanssa agilityssä, mutta olen kuitenkin sen verran kilpailuhenkinen, että jossain lajissa olisi (hyvällä tavalla) _pakko_ päästä kisaamaan, joten päädyin kaivamaan tokokamat kellarista ja aloittamaan treenaamisen. Ajeltiin siis Tampereelle Pirkanmaan Sennenin järjestämään möllitokoon AVO-luokkaan. Tämä oli meidän ensimmäinen avoimen luokan koetus, kun aikanaan jätimme tokokehät TK1- koulutustunnuksen jälkeen muille kisaajille.

Yksilöliikkeet tehtiin kahdessa osassa ja vasta lopuksi paikallaan istuminen. Ensimmäisessä osassa oli luoksetulo, seuraaminen, ruutu ja nouto, joten toiseen osioon jäi liikkeestä istuminen/maahanmeno, kauko-ohjaus, liikkeestä seisominen, merkin kiertäminen ja estehyppy.

Tuomarina toimi Vesa Kallio. Tässä liikkeet suoritusjärjestyksessä ja niiden arvosanat:

Luoksetulo 10: Tämä oli hyvä ja vauhdikas :)

Seuraaminen 9: Mäihä seurasi (Mäihäksi) kivalla asenteella. Piste lähti kuitenkin paikoittaisesta edistämisestä ja peruutuksesta, jossa Mäihä vähän sähläsi.

Ruutu 10: Bongasi hyvin ruudun ja pysähtyi keskelle. Olisi saanut mennä mun mielestä nopeammin maahan.

Nouto 9.5: Muistaakseni puoli pistettä lähti ohjaajan hätäilystä, kun tartuin kapulaan heti, kun Mäihä tuli eteen. Olisi pitänyt malttaa ja odottaa liikkurin käskyä.. Mutta Mäihä oli hieno :)

------- TAUKO -------

Seuraamisesta istuminen / maahanmeno 10: Tässä kokeessa tehtiin istuminen. Tämä on ollut Mäihälle todella vaikeaa, joten yllätyin kun teki niin hienosti.

Kauko-ohjaus 8: Tässä taas ohjaajan hätäilystä lähti piste. Liikkeenohjaajan sanoessa "matka riittää" käännähdin nopeasti ympäri ja käskin Mäihän istumaan enkä odottanut, että liikkuri ehtii kääntää taulua :D Tajusin kyllä heti itse mokanneeni ja muut taulun käännöt odottelin rauhassa ;) Toinen piste lähti siitä, kun Mäihä ei tehnyt perusasentoa ekalla käskyllä. Sanoin sen ilmeisesti niin hiljaa, kun toisella pomppasi ylös?

Seisominen seuraamisen yhteydessä 7.5: Pysähtyi napakasti seisomaan, mutta jostain syystä alkoi heti haistella maata. Palatessani Mäihän sivulle ennakoi perusasennon.

Merkin kiertäminen 5: Mun mielestä Mäihä bongasi kyllä merkin, mutta lähti käskyn saatuaan kuitenkin vieressä ollutta ruutua kohti, teki pienen kiepin ja tuli eteen istumaan. Otin uudestaan sivulle ja näytin kädellä merkin. Sitten teki ihan hyvin. Tämän olisi siis pitänyt olla 0, mutta tuomari oli (omien sanojensa mukaan) sen verran hövelillä tuulella, että antoi 5.

Estehyppy 10: Tämä vähän jännitti, ei olla treenattu tätä ollenkaan tokohypyllä tauon jälkeen.. Hyvin hyppäsi! Tosin tuomari huomautti, että olisi saanut tulla vähän paremmin sivulle, mutta siitä ei kuitenkaan pistemenetyksiä.

------- TAUKO ---------

Paikalla istuminen 10: Hui, en ollut tajunnut kuinka pitkä etäisyys tässä liikkeessä on! Tässä ei kuitenkaan ongelmia, ehkä muutaman kerran tassutteli mun palatessa, mutta siitä ei tällä kertaa pistemenetyksiä. Tehtiin kolmen koiran ryhmässä, Mäihä oli reunassa. Toisen reunan koira meinasi lähteä keskimmäisen luokse ja ohjaajan karjaistessa koiralleen Mäihä meni selvästi vähän paineeseen, mutta hienosti sinnitteli liikkeen loppuun asti!

Kokonaisvaikutus 10: Tuomarin mielestä erinomaista ja iloista yhteistyötä :)

Pisteet yhteensä 286,5, AVO 1 ja sijoitus 2 / 7.

Olin todella tyytyväinen Mäihän työskentelyyn. Tähän vaikutti se, että ollessamme treenailemassa pari päivää sitten, Mäihä meni viereisen kentän laukauksista ihan paineeseen. Tuon tilanteen jälkeen en saanut muillakaan kentillä sitä tekemään oikein mitään ilman, että oli todella tahmea. Lähdin ajelemaan Tampereelle siinä uskossa, että Mäihä ei pysty tekemään puoliakaan liikkeistä. Selvästi se pälyili ympärilleen pienestäkin räsähdyksestä, mutta suoritti kuitenkin kaikki liikkeet todella reippaasti. Mun pieni urhea mustuainen <3 p="">

Tuolta oli tarkoitus hakea vähän vikalistaa, mitä treenataan ennen parin viikon päästä olevaa virallista koetta. Tällä hetkellä kun olemme treenanneet lähinnä itseksemme niin tämä kokemus antoi minulle hyvää varmuutta siihen, miten ohjata koiraa koesääntöjen mukaisesti. Ennen kaikkea myös luottoa siihen, että kyllä Mäihä osaa :) Pieniä tarkkuuksia ohjaajalle ja varmuutta koiralle niin eiköhän tästä ihan hyvä tule :) Nyt voidaan hyvillä mielin alkaa valmistautua kohti virallista koetta!

Nimbus jäljestää asfaltilla

Kävimme jäljestämässä Nimbuksen kanssa pitkästä aikaa asfaltilla. Halusin treenata sen kanssa häiriöitä, joten suuntasimme kaupan parkkipaikalle ja häiriöitä saatiinkin ihan kivasti :) Kaikki esineet nousi ja olin jälkeen ihan tyytyväinen, vaikka jäljen ajamista häiritsikin yksi vihainen autokuski ;) 

Asfaltilla 22.6

Ajatuksia Mäihästä

Olen pyöritellyt tätä ajatusta jo pidempään ja lueskellut vanhoja blogitekstejä Mäihän pentuajoilta ja sen myötä tuumaillut, olenko osannut viedä Mäihää eteenpäin oikealla tavalla. Aloin tehdä asioita hyvin eri tavalla kuin aikaisempien koirieni kanssa. Mäihän ollessa nuori etenemisemme oli todella maltillista. Aluksi pohjustin eri lajeja tarkoituksenani luoda ajatusta tekemiselle, ideaa, että yhdessä tekeminen on kivaa - tavoittelematta minkäänlaista osaamista siinä vaiheessa. Siitä sitten pikku hiljaa lähdimme kartuttamaan osaamistamme eri lajeissa niin, että pari vuotiaana Mäihälle oltiin tehty pohjat niin agilityyn, tokoon, hakuun kuin jälkeenkin.

Mitä tekisin toisin? Paljonkin. Olen tehnyt Mäihän kanssa lukemattomia virheitä, mitkä olen huomannut vasta myöhemmin.  Eniten minua harmittaa se, etten ole ymmärtänyt herkän koiran sielunelämää, joten mielestäni en ole onnistunut Mäihän kanssa parhaalla mahdollisella tavalla. En ole osannut tukea sitä oikeissa kohdissa enkä ole osannut olla sen kanssa riittävän kärsivällinen. En ole ollut sitä kohtaan kovakätinen, mutta Mäihän paineistumiseen on riittänyt se, että olen ollut tyytymätön tai hermostunut. Lisäksi sen tietty temperamenttisuus on tehnyt siitä minulle haastavan koiran. Mäihä on hyvinkin herkkä, mutta se saattaa vaikuttaa joissain tilanteessa siltä, että se on kovapäinen, mutta todellisuudessa se ei sitä ole. Jos tilanne menee tavallaan yhtään pidemmälle niin Mäihällä menee tassu suuhun ja jos se ei osaa ratkaista tilannetta niin silloin se tukeutuu minuun.

Tarkastellessani asiaa näin vuosien jälkeen huomaan ne asiat, mitkä menivät pieleen. Mäihä oli todella vilkas pentu ja tavallaan vahvistin sen vilkkautta ja häsläämistä sillä, että naksuttelin sille kaikesta. En vienyt asioita ärsykekontrolliin, vaan Mäihä oppi harjoituksissa ainoastaan sähläämään. Siinä tilanteessa minun olisi pitänyt paremmin ottaa huomioon Mäihän luonne. Sen sijaan, että olisin keskittynyt treenaamaan rauhallisia asioita, tein virheen ja vahvistin sen vilkautta. Rauhallisuus ei ole koskaan ollut Mäihän vahvuus, joten mielestäni minun olisi pitänyt vahvistaa tätä asiaa sen kanssa paljonkin. Minun olisi pitänyt osata lukea Mäihää paremmin, nähdä mitkä ovat sen vahvuudet ja heikkoudet. Siksi uskon, että olisin päässyt parempaan lopputulokseen, jos olisin keskittynyt rauhoittumiseen ja muuhun rauhalliseen tekemiseen.

Toki vuosien mittaan oma ihanteeni koirasta on muuttunut. Mäihän ollessa nuori ihannoin vauhtia ja viettiä enkä ymmärtänyt mitään siitä, kuinka tärkeää rauhoittuminen on harrastuksissa ja arjessa. Todella rauhallisen Riimin jälkeen pelkäsin ehkä alitajuntaisesti sitä, että Mäihä ei sytykään treenaamiseen. Tässä tein myös aika ison virheen; en olisi saanut toimia niiden asioiden ohjaamina, vaan minun olisi pitänyt tarkastella Mäihää yksilönä, aivan erillisenä koirana ja lähteä viemään sitä eteenpäin niistä lähtökohdista. Kaikista huvittavinta oli se, että Mäihä oli todellakin energinen pentu, joka oli aina valmis harjoittelemaan, joten minulla ei olisi pitänyt olla mitään huolta siitä, etteikö siitä tulisi innokasta treenaajaa. Minun olisi pitänyt nähdä se, että temperamenttisesta koirasta ei saa flegmaattista, mutta tietynlaisen käyttäytymisen olisin voinut estää toimimalla toisin.


Minulla oli suuret odotukset Mäihän suhteen, mutta ne ovat realisoituneet matkan varrella. Vai oliko minulla suuret odotukset itsestäni? Jos näin oli, niin olen ainakin tippunut pilvilinnoista takaisin maan kamaralle. Mäihän ollessa nuori ajattelin, että nostan sen agilityssä hetkessä kolmosiin eikä mene aikaakaan kun olemme muissa lajeissa ylimmissä luokissa. Mäihä on opettanut minulle ennen kaikkea nöyryyttä. Olen oppinut hyväksymään omat rajani ja sen, että minun pitää kehittää itseäni vielä enemmän, koska haluan oppia. Koulutuksellisesti minulla on vielä paljon opittavaa, mutta Mäihä on opettanut minulle paljon myös sellaista, mitä ei koirankoulutusoppaissa sanota. Olen oppinut paljon kärsivällisyydestä enkä hermostu enää niin helposti kuin aikaisemmin. Mäihän myötä olen myös oppinut rakentamaan asioita pikku hiljaa enkä enää hermostu tai mene paniikkiin jos asiat eivät heti näytä siltä mitä haluaisin. Minulla on kärsivällisyyttä odottaa muutama päivä ja katsoa, mitä tulikaan viime kerralla opetettua eikä minun tarvitse mennä heti tekemään "korjaussarjaa", kun joku menee pieleen. Pystyn suhtautumaan oppimisprosessiin mielenkiintoisena matkana enkä pakkomielteisesti ajatellen, että asioita _täytyy_ saada valmiiksi. Oikeasti, elämä on helpottunut todella paljon tajutessani nämä asiat.

Ennen kaikkea olen edelleen sitä mieltä, että minulla on käynyt hyvä Mäihä. Koirana se ei ehkä ole kaikkein vahvahermoisin, toimintakykyisin tai sinnikkäin kaveri, mutta koiraa, joka rakastaa enemmän koko maailmaa ja on yhtä pähkähullu, saa hakea. Välillä se saattaa tempauksillaaan venyttää hermoni ihan äärimmäisyyteen asti, mutta pääasiassa Mäihä on hyväntuulinen sählääjä, joka saa kaikki hyvälle tuulelle. Mäihä on mielestäni todellinen helmi, joka ei persoonallisuudessaan jätä ketään kylmäksi. Se on vain parantunut vanhetessaan; nuoruuden kauhukakarasta on tullut todella miellyttävä koira. Mäihän ollessa nuorempi en olisi ikinä uskonut, että elämä sen kanssa voi soljua näin helposti.